Rahapelien kanavointiaste kuulostaa päälle päin helpolta mittarilta. Mitä isompi osa pelaamisesta tapahtuu valvotussa järjestelmässä, sitä paremmin kysyntä on saatu ohjattua luvallisille toimijoille. Yhden prosenttiluvun alle mahtuu silti kaksi täysin erilaista todellisuutta.
Alankomaissa noin 91 prosenttia rahapelaajista käyttää pelkästään laillisia palveluntarjoajia. Rahassa mitattu kanavointiaste on Kansspelautoriteitin arvion mukaan silti vain 53 prosenttia. Pieni joukko luvattomilla sivustoilla pelaavia voi siis vastata suhteettoman isosta osasta markkinan rahavirtaa, ja juuri se tekee kanavointiasteesta paljon kiinnostavamman luvun kuin pelkkä laskelma siitä, moniko pelaaja valitsee lisensoidun sivuston.
Suomessa aihe on nyt erityisen ajankohtainen. Uuden rahapelilain tavoitteisiin kuuluu rahapelihaittojen ehkäisemisen ohella kanavointiasteen parantaminen, ja lisenssinvarainen kilpailtu markkina avautuu 1.7.2027. Tulevan järjestelmän onnistumista ei siksi kannata mitata yhdellä prosentilla, vaan useammalla rinnakkaisella mittarilla.
Mitä rahapelien kanavointiaste tarkoittaa
Suomen sisäministeriön määritelmän mukaan kanavointiaste kuvaa sitä osuutta rahapelaamisesta, joka kohdistuu kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn ja kansallisen viranomaisen valvomaan rahapelitarjontaan. Ajatus on periaatteessa suoraviivainen: kun pelaaminen siirtyy luvalliseen järjestelmään, viranomainen näkee ja valvoo isompaa siivua markkinasta.
Ongelma piileekin sanassa osuus. Osuus voidaan laskea pelaajista, pelitileistä, rahapanoksista tai bruttopelituotosta, eivätkä nämä mittarit ole keskenään vaihtokelpoisia.
Pelaajakanavointi mittaa ihmisiä
Pelaajakanavoinnissa kysytään yksinkertaisesti, kuinka suuri osa rahapelejä pelaavista käyttää luvallisia palveluja. Mittari sopii hyvin sen arvioimiseen, kuinka laajalti lisenssijärjestelmän tunnettuus, luottamus ja tarjonta tavoittavat tavallisen pelaajan.
Heikkous on ilmeinen. Satunnainen kympin pelaaja ja tuhansia euroja kuukaudessa pelaava asiakas ovat tilastossa molemmat yksi pelaaja.
GGR-kanavointi mittaa rahavirtaa
Rahassa mitattu kanavointi perustuu yleensä bruttopelituottoon eli GGR:ään. GGR on pelkistettynä pelaajien panostaman rahan ja heille maksettujen voittojen erotus. Operaattorin näkökulmasta se on rahaa, joka jää pelitoiminnasta käteen ennen monia muita kuluja.
GGR-kanavointi kertookin paremmin, missä markkinan taloudellinen painopiste sijaitsee. Jos 95 prosenttia pelaajista käyttää lisensoituja palveluja, mutta luvattomilla sivustoilla pelaava viiden prosentin porukka pelaa selvästi isommilla summilla, rahakanavointi jää helposti pelaajakanavointia alemmaksi.
Pelimuoto vaikuttaa myös tulokseen
Kanavointiastetta ei pitäisi käsitellä koko rahapelimarkkinan yhtenä ominaisuutena. Vedonlyönti, nettikasinot, pokeri ja muut digitaaliset pelit ovat omia markkinoitaan. Pelaajan motiivit, tarjonnan laajuus ja luvattomien palvelujen kilpailukyky voivat vaihdella segmentistä toiseen roimasti.
Ruotsin Spelinspektionen on todennut, että vedonlyönnin kanavointiaste on yleisesti korkeampi kuin nettikasinon. Havainto kannattaa pitää mielessä myös Suomen tulevaa järjestelmää arvioitaessa, koska komea kokonaisluku voi kätkeä sisäänsä yhden peliryhmän, jossa iso osa pelaamisesta tapahtuu edelleen järjestelmän ulkopuolella.
Miksi 90 prosentin kanavointiaste voi tarkoittaa eri asioita
Tavallisin virhe kanavointilukujen vertailussa on latoa eri maiden prosentit samaan taulukkoon ikään kuin ne mittaisivat automaattisesti samaa ilmiötä. Kyselytutkimuksesta saatu pelaajien osuus ja arvioidusta GGR:stä laskettu rahamääräinen osuus vastaavat kahteen eri kysymykseen.
Alankomaat tarjoaa tästä poikkeuksellisen selkeän esimerkin. Kansspelautoriteit raportoi huhtikuussa 2026, että vuoden 2025 jälkipuoliskolla noin 91 prosenttia rahapelaajista käytti ainoastaan laillisia palveluntarjoajia. Samassa raportissa rahassa mitattu kanavointiaste arvioitiin 53 prosentiksi.
Erotus on 38 prosenttiyksikköä, eikä sitä pidä tulkita laskuvirheeksi. Mittarit kuvaavat eri populaatioita: ensimmäinen sitä, missä ihmiset pelaavat, toinen sitä, missä rahaa hävitään.
Pieni pelaajaryhmä voi siirtää suuren rahamäärän
Otetaan havainnollistava esimerkki, joka ei kuvaa minkään maan todellisia tilastoja. Markkinalla on 1 000 pelaajaa. Heistä 950 käyttää vain luvallisia palveluita ja 50 pelaa luvattomilla sivustoilla. Pelaajakanavointi olisi tällöin 95 prosenttia.
Jos luvallisilla sivustoilla pelaava henkilö häviäisi tarkastelujaksolla keskimäärin 100 euroa, luvallisen markkinan GGR olisi 95 000 euroa. Jos taas nuo 50 luvattomilla sivustoilla pelaavaa häviäisivät keskimäärin 2 000 euroa, luvattoman markkinan GGR olisi 100 000 euroa.
Tällöin 95 prosentin pelaajakanavoinnista huolimatta vain noin 49 prosenttia yhteenlasketusta GGR:stä olisi luvallisella markkinalla. Pelaajien lukumäärä ei siis yksin kerro, kuinka iso osa todellisesta rahapelitaloudesta on viranomaisvalvonnan piirissä.
Juuri tästä syystä markkinaraportissa pitäisi aina mainita sekä mittarin nimittäjä että tietolähde. Ilmaus ”kanavointiaste on 90 prosenttia” jää yksinään puolitiehen.
Suomen lähtötilanne ennen lisenssimarkkinaa
Suomen järjestelmän uudistamista valmisteltaessa keskeinen ongelma oli digitaalisen pelaamisen valuminen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Sisäministeriölle vuonna 2023 toimitetun selvityksen mukaan noin 5–6 prosenttia väestöstä käytti yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia rahapelipalveluja, mutta näihin palveluihin menetetty rahamäärä arvioitiin noin 500–550 miljoonaan euroon vuodessa.
Vielä olennaisempi havainto koski verkkopelaamista. Selvityksessä arvioitiin, että noin puolet kaikesta verkossa tapahtuvasta rahapelaamisesta kohdistui yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin peleihin.
Tämähän on jälleen esimerkki siitä, miksi pelaajien lukumäärä ja rahan määrä kannattaa pitää erillään. Ulkopuolisia palveluja käyttävien osuus koko väestöstä oli suhteellisen pieni, mutta heidän taloudellinen painoarvonsa verkkorahapelimarkkinassa oli iso.
Selvitys ei tarkoita, että Suomen kanavointiaste olisi metodisesti täsmälleen ”50 prosenttia” samalla tavalla laskettuna kuin myöhemmät Ruotsin tai Alankomaiden luvut. Se antaa silti vahvan lähtöpisteen: merkittävä osa digitaalisesta rahapelaamisesta jäi kansallisen järjestelmän ulkopuolelle.
Lisenssiuudistuksen kokonaisuutta ja sen käytännön aikataulua on käsitelty tarkemmin Bonusvetojen artikkelissa Suomen rahapelimarkkinasta 2026 ja 2027.
Lisenssijärjestelmän tavoite on myös kanavointi
Tammikuussa 2026 vahvistetun uuden rahapelilain tavoitteena on ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta. Vedonlyönti, verkossa pelattavat raha-automaatti- ja kasinopelit sekä sähköinen rahabingo avataan toimiluvanvaraiselle kilpailulle.
Rahapeliyhtiöt ovat voineet hakea toimilupia Poliisihallitukselta 1.3.2026 lähtien. Veikkauksen nykyinen yksinoikeus jatkuu kesäkuun 2027 loppuun, ja luvanvarainen kilpailtu rahapelitoiminta voi alkaa 1.7.2027. Samana päivänä valvonta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle.
Kanavoinnin kannalta kilpailun avaaminen ei ole tavoite itsessään. Ratkaisevaa on, kykeneekö uusi säännelty markkina tarjoamaan sellaisen yhdistelmän valvontaa, saatavuutta ja pelaajakokemusta, että kulutus siirtyy sen sisälle.
Ruotsi Tanska ja Alankomaat näyttävät kolme erilaista markkinaa
Pohjoismaiden ja Alankomaiden lukuja voi käyttää Suomen tulevan kanavoinnin vertailupisteinä, mutta vain silloin kun mittausajankohta ja mittarin merkitys pidetään mukana vertailussa.
| Maa | Ajanjakso | Raportoitu mittari | Arvio | Mitä luku ei yksin kerro |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 2023 selvityksen lähtötilanne | Verkkopelaaminen järjestelmän sisällä ja ulkopuolella | Noin puolet verkkopelaamisesta järjestelmän ulkopuolella | Ei ole täysin sama laskentamenetelmä kuin muiden maiden myöhemmissä kanavointiarvioissa |
| Ruotsi | 2025 | Kanavointiaste kilpailulla markkinalla | 84 % | Pelimuotojen välillä on merkittäviä eroja |
| Ruotsi | 2025 | Luvallisella markkinalla pelaavien osuus | 94 % | Ei mittaa suoraan luvallisen markkinan osuutta rahavirrasta |
| Tanska | 2023 | Verkkopelaaminen luvallisilla sivustoilla | 90,2 % | Luku koskee vuoden 2023 markkinaa eikä sitä pidä esittää vuoden 2026 tilanteena |
| Alankomaat | 2025 jälkipuolisko | Vain laillisilla toimijoilla pelaavien osuus | Noin 91 % | Pieni luvattoman markkinan pelaajaryhmä voi käyttää paljon rahaa |
| Alankomaat | 2025 jälkipuolisko | Rahassa mitattu kanavointi | 53 % | Luvattoman markkinan GGR perustuu väistämättä osittain arvioihin |
Ruotsi näyttää miksi pelimuodot pitää erottaa toisistaan
Ruotsin Spelinspektionen arvioi vuoden 2025 kokonaiskanavointiasteeksi 84 prosenttia, yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2024. Samalla viranomainen arvioi, että 94 prosenttia pelaajista pelasi lisensoidulla markkinalla.
Ruotsissa kanavointia arvioidaan pelaajatutkimuksen ja verkkoliikenteen mittaamisen avulla. Viranomainen erottaa myös vedonlyönnin ja nettikasinon toisistaan ja toteaa vedonlyönnin kanavoinnin olevan yleisesti nettikasinoa korkeammalla tasolla.
Historiallinen muutos on silti melkoinen. Ennen Ruotsin lisenssijärjestelmän käyttöönottoa vuonna 2019 kanavointiasteen arvioitiin jäävän alle 50 prosenttiin. Lisenssimalli voi siis nostaa kanavointia paljonkin, mutta se ei automaattisesti nosta sitä lähelle sataa prosenttia.
Tanska yhdistää korkean kanavoinnin aktiiviseen valvontaan
Tanskan Spillemyndigheden raportoi, että vuonna 2023 yhteensä 90,2 prosenttia tanskalaisten verkkopelaamisesta tapahtui luvallisilla sivustoilla. Vuotta aiemmin osuus oli 89,2 prosenttia.
Pelkkä lisenssijärjestelmä ei kuvaa Tanskan mallia kokonaan. Viranomainen käyttää myös aktiivisia keinoja luvattoman tarjonnan saavutettavuuden heikentämiseksi. Vuonna 2025 Spillemyndigheden sai tuomioistuimilta päätökset 334 luvattoman rahapelisivuston estämisestä, ja maassa on kehitetty menettelyä estettyjen sivustojen peilisivujen sulkemiseksi nopeammin.
Näin syntyy olennainen syy-seuraussuhde. Lisensoitujen palvelujen kilpailukyky vetää pelaajia lailliselle markkinalle, ja valvonta nostaa luvattoman tarjonnan tavoittamisen kustannusta ja kitkaa. Kanavointi rakentuu näiden kahden mekanismin yhteisvaikutuksesta.
Mitkä tekijät nostavat tai laskevat kanavointiastetta
Lisenssin olemassaolo ei vielä takaa, että pelaaja valitsee lisensoidun palvelun. Käyttäjä vertaa arjessa kahta tuotetta: säänneltyä ja järjestelmän ulkopuolista vaihtoehtoa. Mitä isompi ero näiden välillä on pelaajan kokemassa arvossa, sitä enemmän se ero voi näkyä kanavoinnissa.
Luvallisen markkinan pitää olla riittävän kilpailukykyinen
Kanavointiin vaikuttavat pelivalikoima, vedonlyöntikertoimet, maksamisen sujuvuus, kotiutusten nopeus, käyttöliittymä ja pelaajalle tarjolla olevat edut. Jos luvallinen järjestelmä nipistää monesta näistä yhtä aikaa, osa asiakkaista pitää järjestelmän ulkopuolista palvelua houkuttelevampana.
Monelle meistä maksuliikenteen sujuvuus on tässä se konkreettisin kohta. Suomalainen pelaaja on tottunut siihen, että talletus kulkee Trustlyn tai Zimplerin kautta parissa sekunnissa ja voitot palaavat samaa reittiä takaisin. Rahaa ei voi tallettaa Zimplerin verkkopankkimaksulla ja vaatia voittoja ulos jonkun aivan toisen palveluntarjoajan tilille, koska maksutavan pitää rahanpesusääntelyn takia pysyä samana molempiin suuntiin.
Sääntelyn ei tarvitse silti maksimoida operaattorien kaupallista vapautta. Kanavointiin liittyy optimointiongelma: sääntöjen pitää vähentää haittoja ilman, että luvallisesta tuotteesta tulee niin kalpea vaihtoehto, että merkittävä osa kysynnästä karkaa valvonnan ulkopuolelle.
Pelaajansuoja voi vaikuttaa käyttäytymiseen eri tavalla kuin kanavointiin
Alankomaat havainnollistaa tätäkin jännitettä. Maan viranomainen on kiristänyt pelaajansuojaa muun muassa talletuksiin ja pelikäyttäytymiseen liittyvillä säännöillä, ja samaan aikaan rahassa mitattu kanavointi on ollut selvästi pelaajakanavointia alempana.
Kansspelautoriteit on nostanut uudet pelaajansuojasäännöt yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi kanavointikehitykselle. Liian vahvaa kausaalipäätelmää tästä ei silti kannata tehdä, sillä luvattoman markkinan kokoon vaikuttavat yhtä aikaa operaattorien tarjonta, markkinointi, kuluttajien käyttäytyminen ja käytetyt arviointimenetelmät.
Tärkeämpi havainto on se, että pelaajansuoja ja kanavointi ovat kaksi eri tulosmuuttujaa. Järjestelmä voi onnistua leikkaamaan erittäin suuria tappioita samalla kun osa paljon pelaavista asiakkaista siirtyy järjestelmän ulkopuolelle. Politiikkaa pitää siksi arvioida molemmilla mittareilla.
Bonusvedoissa on erikseen käsitelty vastuullisen pelaamisen työkaluja, kuten talletusrajoja, tappiorajoja ja itsesulkemista. Kanavointikeskustelussa niiden vaikutusta kannattaa tarkastella erillään siitä, kuinka iso osa markkinan rahasta jää luvallisille toimijoille.
Luvattoman markkinan saavutettavuus ratkaisee osan lopputuloksesta
Yhtälön toinen puoli on se, kuinka helposti luvaton operaattori pystyy palvelemaan suomalaisia. Verkkosivun tekninen saavutettavuus on vain osa kokonaisuutta, sillä merkitystä on myös maksuliikenteellä, sovelluskaupoilla, hakukonenäkyvyydellä, mainonnalla ja verkkotunnuksilla. Kun esimerkiksi Trustlyn kaltaiset pankkiyhteydet eivät ole luvattoman toimijan käytettävissä, maksaminen muuttuu kömpelöksi ja osa pelaajista jää pois jo siihen.
Tanskan vuoden 2025 334 estopäätöstä kannattaa katsoa juuri tästä kulmasta. Luku ei kerro, montako pelaajaa estot palauttivat luvalliselle markkinalle. Se osoittaa silti, että korkean kanavoinnin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa valvontaa myös sen jälkeen, kun lisenssimarkkina on jo vakiintunut.
Korkea kanavointiaste ei yksin kerro pelaajansuojasta
Kanavointiasteen poliittisen houkuttelevuuden ymmärtää helposti. Yksi prosenttiluku tarjoaa siistin tavan sanoa, onko järjestelmän sisällä enemmän vai vähemmän pelaamista kuin aikaisemmin. Samasta syystä mittarista voi tulla liian hallitseva.
Ajatellaan markkinaa, jossa GGR-kanavointi nousee 70 prosentista 90 prosenttiin, mutta kokonaiskulutus kasvaa samalla voimakkaasti. Valvotun markkinan osuus on isompi, mutta pelaajien yhteenlasketut tappiot voivat silti olla aiempaa korkeammat. Pelkän kanavointiasteen perusteella järjestelmä näyttäisi onnistuneelta.
Toisenlaisessa tilanteessa tiukemmat tappiorajat leikkaisivat suurimpia yksittäisiä tappioita ja kokonaiskulutusta, mutta osa suurkuluttajista siirtyisi luvattomille toimijoille. Rahakanavointi heikkenisi, vaikka osa pelaajansuojaa kuvaavista mittareista paranisi.
Ainakin seuraavat asiat on siksi pidettävä erillään:
- lisensoituja palveluja käyttävien pelaajien osuus
- lisensoidulla markkinalla syntyvän GGR:n osuus
- suomalaisten rahapeleihin häviämä kokonaissumma
- erittäin suurten yksilötason tappioiden yleisyys
- talletusrajojen, pelikieltojen ja keskitetyn itsesulkemisen käyttöaste
- luvattomien palvelujen saavutettavuus Suomesta käsin
Vasta näiden mittareiden yhdistelmä kertoo, onko järjestelmä onnistunut sekä ohjaamaan kysyntää että vähentämään rahapelihaittoja.
Mitä kanavointiaste tarkoittaa suomalaiselle pelaajalle
Pelaajalle kanavointiaste voi tuntua etäiseltä viranomaismittarilta, mutta sen taustalla olevat mekanismit näkyvät ihan konkreettisesti pelipaikan valinnassa. Kun Suomen kilpailtu lisenssimarkkina käynnistyy, keskeinen ero syntyy siitä, kuuluuko operaattori Suomen valvottuun järjestelmään vai toimiiko se sen ulkopuolella.
Lisenssin tarkistaminen on siksi tärkeämpää kuin brändin tunnettuuden arviointi. Eri maiden lupamalleihin liittyviä eroja voi taustoittaa myös Bonusvetojen artikkelista turvallisimmista kasinolisensseistä, vaikka Suomen oma toimilupa muodostaa vuodesta 2027 lähtien uuden erillisen sääntelykehyksen.
Samalla tiedonhakupolku muuttuu. Viranomaisen lisenssirekisteri kertoo, kuuluuko operaattori valvottuun järjestelmään, kun taas iGaming-aiheiset sivustot ja vertailut auttavat hahmottamaan käytännön eroja palvelujen välillä. Yksi suomalaisen iGaming-kentän sivustoista on https://virtualhelsinki.fi.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kanavointi ei tarkoita pelaajan näkökulmasta minkäänlaista takuuta. Suosittu sivusto ei ole automaattisesti lisensoitu, eikä lisenssin ulkopuolinen palvelu katoa internetistä. Kanavointiaste mittaa käyttäytymisen lopputulosta eikä sitä, montako lisenssiä viranomainen on ehtinyt myöntää.
Näin Suomen kanavointia pitäisi mitata lisenssimarkkinan avauduttua
Suomen ensimmäiset lisenssimarkkinan jälkeiset kanavointiluvut saavat todennäköisesti paljon huomiota. Jotta luvuista olisi aidosti hyötyä, yhden kokonaisprosentin sijaan tarvitaan vähintään viisi rinnakkaista mittaria.
1. Pelaajakanavointi
Ensimmäinen mittari kertoo, kuinka suuri osa suomalaisista rahapelaajista käyttää lisensoituja palveluja ja moniko käyttää joko yksinomaan tai osittain järjestelmän ulkopuolisia palveluja. Tämä auttaa tunnistamaan, kuinka laajalle luvaton pelaaminen väestössä leviää.
2. GGR-kanavointi
Toinen mittari kertoo, missä pelaajien todelliset tappiot syntyvät. Alankomaiden 91 ja 53 prosentin välinen ero osoittaa, että juuri tämä mittari paljastaa ongelman, jota pelaajamäärien tarkastelu ei näytä.
3. Pelimuotokohtainen kanavointi
Nettikasino ja vedonlyönti pitäisi julkaista erillisinä sarjoina. Jos vedonlyönnin kanavointi olisi 95 prosenttia mutta nettikasinon vain 70 prosenttia, 85 prosentin kokonaiskeskiarvo peittäisi markkinan tärkeimmän ongelmakohdan.
4. Luvattoman markkinan saavutettavuus
Liikennettä ja rahavirtaa täydentäisivät operatiiviset mittarit: montako Suomeen kohdistettua luvatonta palvelua havaitaan, miten niiden verkkoliikenne kehittyy ja kuinka tehokkaasti valvontatoimenpiteet vähentävät niiden saavutettavuutta.
5. Pelaajansuojan tulosmittarit
Viimeinen ryhmä ei varsinaisesti mittaa kanavointia, mutta ilman sitä kanavointiluvun tulkinta jää vajaaksi. Talletus- ja tappiorajojen käyttö, keskitetyt pelikiellot, suurten tappioiden yleisyys sekä haitallisen pelaamisen kehitys kertovat, täyttääkö järjestelmä varsinaisen suojelutavoitteensa.
Näistä mittareista syntyy huomattavasti tarkempi kuva kuin yhdestä otsikkoluvusta. Suomen lisenssijärjestelmän onnistumista ei ratkaise se, voidaanko sanoa kanavointiasteen nousseen 85 tai 90 prosenttiin. Ratkaisevaa on, mitä prosentti mittaa, missä pelimuodoissa muutos tapahtui, kuinka suuri osa rahasta jäi edelleen valvonnan ulkopuolelle ja mitä samaan aikaan tapahtui rahapelihaitoille.